Eka blogimerkintä siis..

Pitkään on ollut pitäis tehdä-listalla pistää "oikea" blogi pystyyn, tuon Novitan räpellyksen tilalle ja nyt kun olen taas mukana SNY:ssä, niin aika hyvä sauma vai..? Neulomiset ovat viimeviikkoina jääneet kokonaan pois, sillä 2 viikkoa sitten leikattiin olkapää, sitä ennen innostuin taas kovasti Revontulihuiveja neulomaan. Niitä tulikin 5 putkeen.. Hassua kun jostain innostuu niin pitää se innostus tappaa massatuotannolla, ihan pakko! Kuviahan mulla ei taas tietenkään ole ja huivitkin ovat tainneet lähteä kiertoon. Harmittaa aika vietävästi kun on tottunut tekemään jotain kokoajan käsillään, niin nyt on pakkotaukoa! Vaikeuksia istua paikallaan ilman sitä neuletta. Miun rakas ystävä saa Tammikuussa vauvan, joten vielä enemmän syyhyttäisi neuloa!!!

(^ aasinsilta) Meillä on taas talossa pikkuisia, vauvoja, viis!!! Viikonlopun kissanpyydystyskeikka toi yhdistykselle 9 kissanpentua, joista minulla on väliaikaisesti nämä 5 pienintä, noin nyrkin kokoista, ällösöpöä, piipittäväistä kissan alkua. Viimeksi meillä oli näin pieniä melkein neljä vuotta sitten, tosin silloin vain kaksi ja nekin jäi pysyvästi itselle. Muistuu pikkuhiljaa mieleen, että nämä ovat oikeasti aiva vaativia ja työteliäitä hoidokkeja, kun kaikki viisi heräävät kerralla ja vaativat just-nyt-heti sitä pulloa.. huh!  Omat kissat ovat suhtautuneet hoidokkeihin aika tavalliseen tapaan: "Jaa, tämmösiä nyt tälläkertaa"---->pois. Keskiviikkona nämä olisi tarkoitus siirtää sijaiskotiin, josta sitten aikanaan ovat varattavissa ja lähtevät pysyviin koteihin.

Perjantaina oli ihana yllätys odottamassa postilaatikossa, Sny:ni oli laittanut pienen paketin, jossa oli iki-ihana virkkukoukkusen heijastin, (tykkään ihan älyttömästi virkkukoukkusen tuotteista!) MINTTUSUKLAATA kokonainen levy ja kortti. Kiitos ystäväni!